Koirien kuulumiset ovat aika lailla samaa viime kertaiseen. Unski viettää päivät ulkona narun jatkona ja on kunnostautunut nykyisin metsurina!!! Tämä uusin Uunon ammattinvalinta ei ole (taaskaan) mieluisa... Uhrina oli minun vuosi sitten synttärilahjaksi saatu omenapuu... Ainut tällä pihalla ja nyt sekin on DÖÖD!  Alli pitäisi ilmoittaa Suhinoihin agiliitämään... Itselle on ilmeisesti iskenyt taas jonkinmoinen kilpailukammo, kun ei millään saa itsestä irti, että lähtisi edes mölleihin!

Tässä kuvaa valkoisista viime kesältä:

Koirien kanssa tulee touhuiltua vähän liian vähän nykyään, ainakin omasta mielestä... Pitkiä lenkkejä tehdään joka päivä, mutta vapaana juoksentelu on vähentynyt ihan turhan paljon. Eikä asiasta voi niinkään syyttää perheen pikkuihmistä, vaan koikkeliinikoipikarkaavaametsurikoiraa.... Pitää kesällä ruveta tylyksi ja jättää Punski pihalle hoitamaan hommiaan ja lähteä valkoisten kanssa metsään!!

Allille kuuluu hyvää! Massan kasvattelu sai loppua ja nyt pitäisi saada rouva takaisin solakampaan kuosiin (kesäkuntoon ) Lenkkeily pakkaskeleillä ei ole oikein maistunut. Ja nyt leudommillakin keleillä Alpe on alku lenkin "perässä vedettävää" mallia ja sitten puolen välin jälkeen siirtyy keulaan kiskomaan lisää vauhtia, että päästäisiin nopeammin sohvalle! Agilityssä olemme olleet jo pitkään kisatauolla. Treeneistäkin taukoilimme lokakuusta tammikuun loppuun. Nyt olisi sitten tarkoitus herätellä kisakärpästä, että päästäisiin taas keväällä kisaamaan!

Sisun vointi on vähän huonompi... Muuten poliisimestari voi ihan hienosti, mutta tyhmät allergiat vaivaa! Mikään ei oikeen tunnu auttavan. Pitää varmaan aloittaa taas lääkitys ja haudata lopullisesti haaveet siitä, että Simo nähtäisiin pian ykkösissä sähläämässä! Mitäänhän se ei oikein osaa, mutta olisi ollut niin hauskaa päästä taas ykkösiin! Tärkeintä kuitenkin on, että koira voi hyvin!

Unskilan Punski on edelleen samanlainen rasittava ja rakastettava lurjus! Talven aikana Uuno on tainnut karata ??? kertaa. Ensimmäisen kerran ennen lumia aidan ali ja loput kerrat aidan yli! Nyt Uuppa ei ole kuitenkaan lähtenyt kauas, ihme! Muutaman kerran sain sen jopa huudettua takaisin, kerran naapuri ajoi mönkijällä ohi, huomasi Uunon perässään ja palautti sen. Muutaman kerran se on mennyt traktorin kimppuun, onneksi on sattunut tuttu kuski....yms. Ihme että on siis hengissä vielä. Tuo uusin metsästysharrstus kun taitaa olla jopa luolametsästystä vaarallisempi laji  

Suurin muutos meidän hauvojen elämässä tapahtui kuitenkin marraskuun lopulla kun perheemme kasvoi uudella jäsenellä.  Tällä kertaa ihmisellä, vaikka pentukuumeesta välillä hourailenkin... Elo pienen huutavan ja haisevan :) Iisan kanssa on sujunut mukavasti. Pelkäsin eniten Allin suhtautumista vauvaan. Ja alku olikin hankala, mutta nyt menee hienosti!

Ps. Jos joku nyt jostain syystä tänne eksyy niin laita nyt ihmeessä kommentti  jospa siitä tulisi vaikka lisäispiraatiota... :)

Talvikuvat etusivulla ei oo kuulemma hyvä juttu! (kotisivuilla kon joulutoivotus )

Meille kuuluu kaikille ihan hyvää. Alli laiskistuu ja pulskistuu koko ajan.. Laihikselle! Sisulla on välillä ihan oireettomia päiviä (allergian suhteen) ja nyt se taas raapii itseään koko ajan. Mulle on vissiin käymässä samalla tavalla kun Allille

Uuno on edelleenkin ihan kamala! Muutama viikko sitten se katosi pihalta... Ostin sellaisen 12 metriä pitkän langan sille, se karkasi silti. Uuno sai jonkun vainun, painui aidan alta, keplotteli itsensä irti valjaista ja se oli siinä  Uhkasin ajaa sen päälle autolla. Löysin sen kuitenkin yhdestä piharakennuksesta (tai sen hännän) ja kiskoin sen pihalle. Takajalan anturasta tuli verta, varmaan sille ihan oikein. Nyt se on tiukempaakin tiukemmalla kyttäyskuurilla, LIIAN tiukka kaulapanta kaulassa siinä rimassa. Rima ei riitä aidalle mistään suunnasta! Saa nähdä pysyykö nyt? Jatkoa todennäköisesti seuraa

Uuno oppi uimaan:

Alli viime viikonloppuna, ennen nyppimistä:

Sisu matkalla Tykkimäkeen:

Lupailin jo aika päiviä sitten tulla päivittämään kisakuulumisia... Ei vaan ole jotenkin inspiraatio riittänyt  Menee nykyään enemmin aikaa tuolla "naamakirjan" puolella, se kun on maailman huvittavinta lukea mitä ihmiset syövät, kuka odottaa murua kotiin, kuka ei saa lastaan nukkumaan yms. oleellista! Selvästi tässä on havaittavissa tirkistelyn makua

Nytkään ei taida aika riittää, mutta IHAN VARMASTI TÄMÄN VIIKON AIKANA!!! Tässä pari valokuvaa jostain kuukauden takaa, kun maassa oli hanki (ja järvet jäässä).

Sain haasteen Ulla-Maijalta mustilta hovawarteilta. Hiukan on kestänyt tämä osallistuminen, mutta tässä tämä nyt tulee!

"Etsi kuvakansiosta neljäs kansio ja sieltä neljäs kuva ja julkaise se blogissasi. Sen ei tarvi olla koirakuva välttämättä. Kerro kuvasta ja haasta neljä muuta ihmistä mukaan."

Neljäs kansio, neljäs kuva:

Haaste lähtee eteenpäin: Mirka ja Nakki, Jessica ja Telma, Mari ja Viivi sekä Susku ja Räpsy.

Kuvassa makoilee pikkuruinen Alli kotonamme Ruissalossa. Oon tykännyt tästä kuvasta aina tosi paljon ja se onkin meillä seinällä =) Korjailin sitä kyllä sen verran, että poistin tuon jugurttipurkin ;)

Lupaan palata nopeasti taas päivittämään Allin kisa-kuulumisia =)

Pakkohan se on sitten kirjoitella uudestaan!

Olimme lauantaina (eilen) ensimmäistä kertaa jäällä retkeilemässä tämän talven aikana. Saimme mukaan sellaisen kaverin, että paistoimme jopa makkarat. Yleensä retkiseuramme (ainakin ne ihmispuoliset) tuntuvat olevan jotenkin vastahakoisia tähän minun eväshinkuuni!!!???? Olimme reissussa Jessican ja Telman kanssa. Telma katseli hieman kummissaan Allin ja Sisun leikkimistä. Niiden leikki kun on sitä, että hyökkäillään toistensa päälle ja muristaan/öristään. Telmukka jättäytyi suosiolla sivummalle ja mietiskeli varmaan itsekseen, että onpas noi valkoiset koirat dorkia!!!

Valkoisilla oli kuitenkin hauskaa. Sisu juoksenteli välillä pitkin rantoja ja paikallaan ollessa Allia paleli. Leikki Sisu välillä Telman kanssa normaalia (normaalien) koirien juoksenteluleikkiäkin.

 Tulet sytytimme puretun mökin takkaan. Sytyttämisvaiheessa meinasi jo uskokin loppua. Niin LUVATTOMAN kauan se kesti. En olisi kyllä kehdannut luovuttaa... Oltaishan me etevät, erähenkiset daamit viimeistään tämän vuorokauden puolella saatu se syttymään. Onneksi ei tarvinnut niin kauan yrittää ja saimme vihdoin makkarat paistettua!

Tässä Telman ja Simon takana on todistusaineisto, että kyllä se syttyi kuitenkin...

Uuno ei ollut tällä reissulla mukana. Sillä oli omia hommia Akin kanssa. Seuraavalla kerralla voisin kyllä ottaa Unskin mukaan... Jäällä on mukavaa juosta 10 m narun päässä, ei tule ainakaan pusikkoja/puita tielle. Upilla kun on edelleen totaalinen vapaana liikkumiskielto voimassa! Sisunkin vapaana liikkumiselle on asetettu viime aikoina rajoitteita. Sen kotiseutu reviiri on laajentunut siihen suhteeseen, että MEIDÄN tielle ei ole kenelläkään mitään asiaa! Ja naapurin grillijätteistä on tullut osa sen joka päivästä ravintoa. Lähipelto lenkit ovat siis Sisun osalta nyt "lusittu"... Grilliruokailujen takia allergiaoireetkin ovat taas aika pahasti päällä

Tänään kävimme koko porukalla Summassa moikkaamassa Mortti-veikkaa ja kertomassa ohikulkijoille, että ketkä ne kingit oikeastaan ovat!!! Onneksi vastaantulleiden koirien lukumäärä oli suhteellisen pieni

Minä kerkesin myös ratsastamaan... Tällä kertaa metsässä! Oli hauskaa!!!

Onpas sitä tullut taas taukoiltua!!! Kaikenlaista on kuitenkin sattunut ja tapahtunut. Kerkesin olla viikon kovassa kuumeessa, silloin koirilla oli kyllä tylsää elämää. Kaiken kukkuraksi toi isäntäkin sairastui samaan aikaan  Mutta onneksi nyt ollaan taas ihan kunnossa! Taidanpa käydä tälläkin kertaa jokaisen haukun kuulumiset läpi!

Ensin vanhin ja viisain eli ALLI:

Alli-nalli viettää siis tänään nimipäiväänsä ja ensi viikolla se täyttää huikeat 5-vuotta! Ihan kamalan nopeasti on aika kulunut, vastahan se oli ihan pikku-pentu. Alpe on kyllä edelleen kaikista leikkisin näistä meidän haukuista. Kotona se ei vaan oikeen uskalla leikkiä, kun noi isommat sällit kiusaa sitä! Yhdet kisat käytiin Lauran ja Merrin kanssa. Toisesta radasta tuli vitonen kepeiltä ja yliaikaa. Toinen meni paremmin, kunnes kolmanneksi viimeinen este tuli vastaan. Se oli rengas, Alli meni taas väärästä aukosta ja korjatessa tuli väärästä suunnasta läpi! HARMITTI!!! Meinasin pitää kisataukoa oman seuran maaliskuun kisoihin saakka, mutta polttelee taas kovasti. Treenit menee aina LIIAN hyvin

Kuvassa Alli ahkeroi työkaverilta lainatun koiran älykkyyspelin parissa:

Tässä odotellaan sisälle pääsyä peltolenkkeilyn jälkeen. Karvat pitäisi varmaan nyppiä...

Sitten SIMO:

Sisu tuntuu elävän jotain jälki murkkukautta. Se on kohta jo neljävuotias, mutta tuntuu kokeilevan rajojaan ihan kuin teini... Se katoaa ja karkaa, räyhää ja jopa hyökkäsi jonkun tuntemattoman koiran päälle! EI KIVA! Kurinpalautus on siis päivän sana.

Muutama kuva Sisupussista:

Pellolla pomppimassa.

Simo saman lenkin jälkeen..

Sisu poikansa kanssa retkellä.

Viimeiseksi UUNO...

Uuno jatkaa emäntänsä hiuksien harmaannuttamista. Karkureissujen saldo taitaa olla kaksi. Ensimmäisellä kerralla karkasi valjaat päällä portista illalla. Sain sen vajaan kymmenen minuutin päästä kiinni yhden kissatalon terassilta, onneksi ei ollut kissoja pihassa. Sitten se lähti hihna kaulassa takapihalta viime perjantaina. Olin vielä sairaslomalla, mutta ei auttanut muu kun juosta pää kolmantena jalkana perään. Onneksi maassa oli lunta ja sain sen jäljestettyä yhden naapurin vajaan. Se ei ollut kuulevinaankaan huutojani ja kiipesi jotenkin sen vajan vintille... Talon omistaja tuli siihen pihalle ja selitin hänelle, että sori... meidän koira on tuolla teidän vajassa... Ystävällinen naapuri kiipesi tikapuita pitkin sinne vintille, mutta ei saanut Unskia kiinni. Uuno kuulemma pelkäsi, ja V....T! Kiipesin perässä ja karjaisin pahalla äänellä niin se meni sakumaisesti kyyryyn. Sain sen sitten onneksi kiinni, en kylläkään saanut itse sitä alas sieltä... Onneksi talon omistaja oli ystävällinen ja auttoi!

Mutta kotona se on edelleen suloinen ja pöhkö!

Villasukka päässä, dorka ei edes yrittänyt ottaa sitä pois, Sisu kuoriutui toisesta parista alle sekunnissa

Untamoinen jahtaa myös edelleen laseria:

Pellolla mennään uuden 10 metrin liinan, valjaiden ja juoksuvyön kanssa!

Uuno ja älykkyystesti. Upi oli yllättäen kaikista nopein ratkaisuissaan!

Naapurin sessellä on kivaa!

Retkellä meillä päin. Maisemaa Haminasta!

Sisu ja paketista paljastunut röhkivä porsas:

Sama possu ja joulukuusi:

Uuno ja lahja:

Tänään olimme pellolla juoksentelemassa. Pitkästä aikaa. Alli mönkimässä:

Simo pomppii:

Uunokin pääsi mukaan. Keksin laittaa vetovaljaisiin ja vyöhön pitkän narun kiinni. Upi sai ainakin hetken aikaa kuvitella olevansa vapaana:

Mönkijät:

Upi etsii hiiriä:

Ja syö multaa ja taisi se löytää kasan kauriin papanoitakin, namskis:

Ja Miialla on hauskaa kun Uuno saa itsensä solmuun:

Kaunista: