Eilen aamulla herätyskello herätti meidät jo aamulla kello 4.00 (2,5 tunnin yöunien jälkeen). Neljä väsynyttä kömpi ylös sängystä/missä lie nukkuivatkaan, aamuhommat hoidettiin ja eikun lenkille. 4.45 jätettiin pojat kahdestaan ja minä ja Alli lähdettiin autolla kohti Leikaria. Siellä vaihdoimme autoa ja saimme seuraksemme Jonnan, Dixin ja Sinin . Matka kesti muutaman tunnin, perillä olimme ennen klo. 7.00 ja rataan tutustumisemme alkoi 7.30.

Minua jännitti ihan älyttömästi. Ei varmaan edes silloin Santalahdessa jännittänyt näin paljoa. Johtuu varmaan siitä, että Alli oli Riihimäelle A) niin hidas, B) karkasi radalta ja C) tuli pois kepeiltä. Minä ja Alpe starttasimme jo kolmansina. Alku sujui ihan hyvin, vauhti oli ihan mukava ja muutenkin oli hauskaa. Sitten ohjasin Allin A-esteelle. Mietin, että onpas helppo ohjauskulma, tutustumisessa tuntui jotenkin hankalammalta. Alastulossa tajusin, että olin ohjannut väärälle esteelle!!!! Ou jee! Sanoin tuomarille, ettei meidän tänne pitänyt tulla, tää taisi nyt olla tässä. Tuomari kuitenkin kehotti meitä jatkamaan loppuun saakka. Kepeillä tuli vielä kielto, ettei se kuitenkaan olisi puhdas rata ollut.

Siinä vaiheessa A:lla oli jo kerran käyty ja seuraavaksi piti mennä renkaalle. Rengas jännittää kun Alli tulee se usein "välistä" ja ennen A:ta hypättiin sama hyppy joka nyt hypättiin uudelleen ennen rengasta (SEKAVAA!?). Me ei siis kummatkaan olla TODELLAKAAN valmiita nousemaan 2 lk:n. Allin vauhti ei tule siellä riittämään ja mua kai jännittää niin paljon, että pystyn kisatilanteessa tekemään vaan suhteellisen selkeitä ratoja. Alussa harkoissakin oli hankalaa muistaa minne pitikään mennä. Nyt on siellä vähän helpottanut, että eiköhän se kisoissakin helpota kunhan saadaan lisää komemusta ja varmuutta.

Seuraavalle radalle mentäessä aurinko porotti jo ihan täydeltä taivaalta ja oli kuuma. Alli oli KESÄLOMALLA ja juoksi (Suskun sanoja lainaten) kuin laama. Hitaasti, eikä edes varmasti. Kepeillä tuli kaksi kieltoa ja yliaikaa yli kymmenen sekuntia. Harmi, että olen jo ilmoittautunut Haminan kisoihin. Ihan turhaa sielläkään on tuon lomalaisen kanssa juosta. Torstaina käydään vielä treeneissä (hiulaamassa ainakin keppejä) ja sitten viikonloppuna kisat. Sitten jäädään tauolle. Alli vaan on ollut jo koko heinäkuun, unohti vaan ilmoittaa siitä mulle, informaatiokatkoja tässäkin suhteessa vaikka tyttöjä ollaan molemmet =)

Muuten reissu oli hauska. Tunnelmaltaan parhaat kisat missä me ollaan käyty. Ilma oli ihana, paikka oli kiva ja ihmiset oli mukavia. Kotkalaisia oli mukana aika paljon. Ykkösluokassa tuli kaksi nousunollaakin Kotkalaisille!!! Sarita ja sheltti- Rasmu nousivat MEDI2:n ja Heidi ja Luigi setteri MAXI2:n! ONNEA!!!   

Bongasin siellä myös saksanmetsästysterrierin ja tietenkin oli pakko mennä juttelemaan omistajan kanssa. Kyseessä oli 7 kk:tta vanha narttu, josta on kovaa vauhtia kasvamassa agiliitäjä. Sain paljon vinkkejä ja kannustusta Uunon kouluttamiseen. Motivaatiokin kasvoi huimasti ja eilinen ilta menikin netistä uusien käytäntöjen ja oppien hakemisessa. Katsellaan miten käy, mutta oli hauskaa nähdä muukin tälle "hassulle" ja "hölmölle" rodulle sydämensä menettänyt! =) Viikonlopun suurin anti tuntuikin olleen juuri nämä sakuihin liittyneet keskustelut.

Hyvä reissu siis, kiitos Jonnalle vielä matkaseurasta!