Eipä ole hirveästi mitään kummallista tapahtunut... Noita tuttujen blogeja lukiessani on käynyt muutaman kerran mielessä, että pitäisi varmaan kirjottaa "onnistuneesta" lenkkeilystä à la Sisu ja Alli...

Aloitimme lenkin kotiovelta, josta molemmat koirat ryntäsivät kamalaa vauhtia ja haukkuen, tietysti. Ketään ei kylläkään näkynyt missään, mutta pitäähän sitä tietysti ilmoittaa tulostaan! Sitten ensimmäisessä alamäessä vastaan tulee pystykorva. Alkaa kamala vetäminen ja örinä/haukku. Pystykorva makailee vaan paikoillaan, eikä liiku. Alkaa ärsyttää, olisiko helpompaa kävellä vastaan...? No, ohi mennään kunnialla, mutta pystykorvan omistaja haluaa antaa sessensä haistella. No, haistelkoot sitten. Kakki on kamuja keskenään ja voidaan jatkaa matkaa, hyvillä mielin. Seuraavaksi vastaan tulee joku iso ja valkoinen. Omistaja pysäyttää koiran eteensä. Siinä koira jöpöttää omistajan jaloissa, tuijottaa hulluja terrejä ja haukkuu! Hullut territ ovat hiljaa, taitavat kummastella tälläistä ohitustapaa itsekin. Seuraavana kohtaamme naapurin ison koiran... Kukaan ei hauku. Meidän koirat kävelevät takatassuilla, hirveä veto koiran suuntaan, kurkku vaan pihisee... Siitäkin selvittiin. Sitten vastaan tulee vielä uudelleen sama pystis. Nyt kaikki menee nätisti, taitavat vielä muistaa toisensa!

Ei ole helppoa! Välillä pitää ottaa vaan toinen koira mukaan ja lähteä lenkille. On se niin mukavaa ja helppoa! Kahdestaan kaikki ei toivottavat tavat oikein yltyy ja vahvistuu! Saavat kai voimaa toisistaan. Ja kun ennen Sisun tuloa olin vielä kuvitellut, että Allikin osaisi kulkea hihnassa ja osaisi ohittaa muut koirat. Joskus joulun jälkeen tämä homma meni ihan plörinäksi... Taidan mennä vesipyssykauppaan ja kokeilla sitä menetelmää! Onneksi joka lenkki ei ole näin hankala!

Lauantain ja sunnuntain välisen yön koirat olivatkin Pampyölissä hoidossa. Eilen hakureissu venähti muutaman tunnin mittaiseksi ja siinä sitten pihalla makoiltiin ja nautittiin auringosta. Ei malttaisi enää odottaa, että sinne päästäisiin. Iso piha, jossa koirat voi jolkotella vapaana. Pitää vaan muistaa edelleen jatkaa noita IHANIA hihnalenkkejä, ettei vähäisetkin käytöstavat joudu unholaan!