Tasan vuosi sitten saksanmetsästysterrieri Bisse sai pentuja. Neljä narttua ja yhden uroksen. Uros oli Uuno, vilkas ja energinen riekkuja, joka muutti seitsemän viikon ikäisenä Haminan Pampyöliin ilahduttamaan Miian, Akin, Sisun ja Allin elämää... Aluksi Sisu ei tykännyt pikku veikastaan yhtään, Allista Uuno oli ihan hauska. Mutta onneksi Upipuulla oli lauma pikkukavereita nimeltään Rontti, Kelju, Viivi ja Räpsy. Niitä oli mukavaa kiusata ja niiden ruuat oli hauska syödä. Ne kun olivat niin pieniä ja avuttomia, ettei niistä liiemmin vastusta ollut.

Yksin ollessa Uuno pissasi joka paikkaan ja kakkasi tietenkin siihen päälle =) Sitten kun Upi laitettiin YKSIN alakertaan päätti tämä viisas koira syödä reitin ulos... Rappusista näkee edelleen yrityksen, yritykseksihän se jäi. Tuhoa ja terrorismiä kokivat myös mm. kymmenet netti-johdot, se alkoi jo tulla kalliiksi. Suurin intohimo ja rakkaus oli kuitenkin vessaharja, jota Unski naposteli aina kun vain sai mahdollisuuden. Seuraavaksi Uuno päätti keskittyä pahanteossaan karkailuun ja naapurin kissojen kiusaamiseen. Onneksi Upi on kuitenkin viimeisen kuukauden aikana kasvattanut itselleen sen verran korvia ettei ole karannut enää! 

Kavereita Uuno on vuoden aikana hankkinut jonkin verran. Suurin osa kamuista vaan ei oikein pidä Upista. Sisko-Alli on Uunon tärkein ystävä, Sisu-veli menee siinä sivussa mutta mistään sisarusrakkaudesta ei näiden poikien välillä ole havaittavissa. Retu pinseripoju ja Kelju (Allin ja Simon poika) ovat Upin Bestikset! Mimi mäyräkoiran tapainen ei oikein pidä mustasta Uunosta, eivätkä naapurin setterit ja chihutkaan kamalan innoissaan tästä riekkuvasta terristä ole. Sitten on myös bordercollie Telma,joka aina silloin tällöin on ollut Upin kamu, toisinaan taas Uunon pureminen ei oikein innosta Telmaa. Muhku ja Fumo brassi-pojat taas yllättäen olivatkin Uunon mielestä mukavia kavereita ja etenkin Fumon kanssa saatiin hauskoja leikkejä aikaiseksi. Nyt jo sateenkaarisillalla asustava ranskanbulldoggi Comokin kuului Uunon ystäviin silloin kun Uuno oli vielä pieni Sitten on vielä Rontti ja Räpsy, pieniä ja hauskoja riehutuskamuja! Onhan niitä siis aikamoinen kasa. Ja Upia ei taida häiritä vaikkei kaverit siitä tykkäisikään!

Harrastuspuolella ensimmäisen vuoden aikana käytiin muutaman kerran tokossa, jossa Uuno osoittaakin selvää lahjakkuutta. Kunhan sitä vain jaksaisi kiinnostaa. Sehän on todistettu, että Unskilla riittää kyllä malttia touhuta saman asian parissa pitempääkin, kuten on huomattu Uunon vesiletkuleikeissä sekä merileikeissä, Vesi on kiva! Upi oppii tosi nopeasti uusia juttuja, että eiköhän me vielä jonkinlaista tottista ruveta treenailemaan. Näyttelyssäkin tuli käytyä, jätti-saku vaan ei oikein viehättänyt tuomarin silmää. Ei se haittaa, meistä Uuno kaikista komein saku-poika! Metsästyksen puolella ensimmäisen vuoden aikana saaliiksi tuli ainakin mäyrä ja jonkin verran supia. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan vuoteen.